Tulkkipalvelukeskustyötä jo lähes 20 vuoden ajan

Monetra Tulkkipalvelu on tulkkaus- ja käännösalan laadukas toimija. Mutta mistä tämän, vuonna 2015 Monetraan liittyneen yksikön taival alkoi?

Kun maahanmuuttopalveluiden toiminnanohjaaja Titta Heikkinen vuonna 1999 kuuli, että muun muassa Turun kaupungilla on tulkkikeskus, hän ryhtyi miettimään yhdessä erikoissuunnittelija Ritva Tienarin kanssa, miksei Oulussa voisi olla vastaavantyyppistä yksikköä. ”Ritvan kanssa benchmarkkasimme Kaija Razavin johtamaa keskusta Turussa ja sen jälkeen menimme Helsinkiin tapaamaan Työministeriön virkamiestä, joka näistä asioista huolehti. Esitimme Oulun kaupungille tulkkikeskuksen perustamista Ouluun”, kertoo nykyinen Monetra Tulkkipalvelun johtaja Titta Heikkinen.

Pohjois-Suomen tulkkipalvelusta Monetra Tulkkipalveluksi

Asiat etenivät nopeasti myötätuulessa. Uusi Pohjois-Suomen tulkkipalvelu sijoittui aluksi Toppeliuksen taloon, johon muutti myös Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Toiminnan alkutaipaleelle sattui muutamia vastoinkäymisiä, joiden jälkimainingeissa Titta Heikkistä pyydettiin tulkkikeskukseen koordinaattoriksi. ”Rakensimme tulkkipalvelun lähes nollasta ja olen ollut onnekkaassa asemassa, kun olen saanut nähdä koko kehityskaaren näiden 18 vuoden aikana.  Suurin osa nykyisistä tulkeistammekin on samoja kuin silloin ja väkeä olemme kysynnän myötä saaneet lisää”, Heikkinen kertoo.

Toiminnan laajentuessa Titta Heikkisen nimike vaihtui tulkkikoordinaattorista tulkkikeskuksen päälliköksi. Vuonna 2006 Pohjois-Suomen tulkkipalvelu muutti Toppeliuksesta Oulun ydinkeskustaan Hallituskadulle, legendaariseen Valkealinnan taloon ja sieltä vuonna 2017 Monetran Oulun päätoimipisteeseen, Nuottasaarentie 5:een. Toinen Monetra Tulkkipalveluiden toimipaikka sijaitsee Jyväskylän keskustassa.

Vuosien mittaan rahoituskäytänteet ovat vaihdelleet. Koska osoittautui, että palvelu oli valtavan kysyttyä, tulkkikeskuksille tarjottiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa tuotteistamiskoulutusta. ”Lähdimme ensimmäisinä mukaan muutokseen ja koulutuksen jälkeen aloimme laskuttaa palveluistamme viranomaisia sen sijaan, että olisimme toimineet ELY-keskuksen rahoituksella. Viranomaiset puolestaan hakivat korvaukset ELY-keskuksilta”, kertoo Titta Heikkinen. Myös nykyisin Monetra Tulkkipalvelu tarjoaa palveluitaan jonkin verran esimerkiksi yrityksille, järjestöille sekä valtion viranomaistahoille kunta-asiakkuuksien lisäksi.

Tulkkauksen trendeinä kielten kysynnän vaihtelu ja automatisointi

Yhteiskunnan ilmiöt ja kehitysaskeleet ovat usein heijastuneet tulkkipalvelutyön arkeen. ”Muun muassa vuosina 2015-2016 turvapaikkahakijoiden runsaus näkyi tilausmäärissä välittömästi ja yksikössä tehtiin pitkiä päiviä”, avaa Heikkinen ja toteaa, että kielten kysyntä vaihtelee paljon ja menee sykleissä. ”Joinain kesinä on tilattu paljon esimerkiksi romaniaa ja slovakiaa. Arabian kysyntä on ollut jatkuvan tasaista. Tulkkipalvelussa työskentelee kuukausipalkkaisena tällä hetkellä lisäkseni 26 henkilöä, joista 11 henkilöä tekee enemmän tai vähemmän tulkkaustyötä. Lisäksi tulkkipalvelulla on yli 200 freelancer tulkkia ja kääntäjää listoillaan.

Automatisointi ja robotisointi ovat meneillään oleva kehitystrendi tulkkipalvelun alalla. ”Tässäkin kehityksessä tulee arvioida kriittisesti, mitä voidaan automatisoida tai antaa robotille – mistä koituu todellinen hyöty asiakkaalle ja tulkin työhön. Jos kehitetään käännöskone, jonka työtä tulkki valvoo, ei voida puhua varsinaisesta edistymisestä, vaan tehdään tuplatyötä”, mainitsee Heikkinen. Hän korostaa, että mitä vaativampi tilanne on kyseessä, sitä korkeammat ovat myös tulkkauksen standardit, sillä joissain viranomaistilanteissa virheisiin ei yksinkertaisesti ole varaa. Heikkinen ennustaakin, että läsnäolotulkkaukset tulevat säilymään muun muassa oikeus-, poliisikuulustelu- ja sairaalaympäristöissä.

Arkisia asiointilanteita tulevat helpottamaan mobiilisovellukset, jollaista hyödynnetään Monetra Tulkkipalvelun Blitz Salamatulkkauspalvelussa. Myös tulkin varaaminen tulee automatisoitumaan ja varauksesta alkaa muodostua automaattisesti myös laskutusaineisto.

Tärkeintä on välittää viesti kahden ihmisen välillä

”Vuosien myötä olemme kehittäneet mm. tulkkien rekrytoinnin standardointimallin, huolehtineet koulutuksesta sekä tietysti tärkeimmistä palveluistamme: laadukkaista tulkkauksista ja käännöksistä”, valottaa Heikkinen tulkkipalvelun toiminnan kehittymistä. Hänen äänessään on ylpeyttä, sillä myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on ollut kiinnostunut tulkkien rekrytoinnin standardointimallista. ”Suoraan sanoen tämä meidän mankelimme on erinomainen ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä rekrytoimiimme tulkkeihin. Mallin avulla saamme näkyville tulkkien osaamisen tässä työssä, jossa tehdään ihmisten kanssa tärkeää työtä”, kertoo Titta Heikkinen.

Titta Heikkinen puhuu tulkkikeskuksen henkilökunnasta aidon lämpöisesti – se on kuin toinen perhe.  ”Joskus mietitään, miten kohdata toisesta kulttuurista peräisin oleva henkilö. Mielestäni olennaisinta on kysyä, miten kohdataan henkilö – sellaisella ymmärryksellä pärjää kyllä missä tahansa”, mainitsee Titta.

Mutta mikä tulkkipalveluiden menestystarinan salaisuus on? ”Voin kertoa, että itselläni on vahvuutena kyky palkata itseäni viisaampia ihmisiä töihin. Osaaminen on koulutetuissa, viisaissa ihmisissä. Heille kun antaa vastuuta, yksikkö menestyy”, kiteyttää Heikkinen.